Cactus Canyon

Valmistaja: Bally
Valmistusvuosi: 1998
GC: 187.504.550
Hankittu: 1/2009
Luovuttu: 5/2009

Viimeinen WPC-sarjan flipperi Cactus Canyon on mielenkiintoinen tapaus. Alhaisen tuotantomäärän (vain reilut 900 kappaletta) ja historiansa takia kone nauttii keräilijöiden erityistä arvostusta, ja tämä vaikuttaa tietenkin myös koneen hintaan. En uskonut ikinä näkeväni kyseistä konetta kotonani, mutta tämäkin ihme toteutui, kun erään harrastajan kone löysi tiensä kämpälleni putsausoperaation merkeissä. Kone ehti muutaman hetken viipyäkin luonani, joten pääsin tutustumaan koneessa siihen mikä siinä juuri itseäni kiinnostaa, eli pelilliseen puoleen.

Cactus Canyon on hauska länkkäriteemainen peli. Erikoisuutena pelissä on pelikentän keskivaiheilta rinnakkain löytyvät neljä drop targetia, joiden alas ampuminen annettujen aikarajojen puitteissa on yksi pelin keskeisistä tavoitteista. Keskimmäisen rampin lopusta muodostuva junarata ja tällä liikkuva juna ovat hauskasti keksitty yksityiskohta, junan paikasta radalla voi päätellä menossa olevan ajastetun moodin jäljellä olevan ajan.

Cactus Canyonia on helppo verrata pelikenttäsuunnitelun puolesta Attack from Marsiin: molemmissa peleissä kun pelikentän luupit ja rampit löytyvät viuhkamaisesti jonkun tietyn keskellä olevan pääobjektin ympäriltä. Myös pelien sääntöseteissä on paljon yhtäläisyyksiä: molemmissa on tietyt varsin samankaltaiset tavoiteltavat pelin osa-alueet, jotka kaikki saavuttamalla pääsee pelin loppumoodiin. Attack from Marsista todella paljon pitävänä näillä lähtökohdilla Cactus Canyonin ei pitäisi olla huono peli, eikä se mielestäni sitä todella olekaan.

Vauhtia Cactus Canyonissa riittää, koska pelikentän rampit ja luupit mahdollistavat todella pitkät lyöntisarjat. Näiden lyöntisarjojen eli kombojen kerääminen onkin yksi osa-alue loppumoodin tavoittelussa. Pallon ampuminen päin keskelle pelikenttää noussutta drop targetia voi johtaa pallon kimpoamiseen silmänräpäyksessä mailojen välistä alas, joten pelin tapahtumia pitää jatkuvasti seurata hyvin tarkasti. Monipallomoodeja on useita yhden niistä keskittyessä vain drop targetien alas ampumiseen. Kyseissä multiballissa on myös jokaisen neljän drop targetin tiputtamisen jälkeen mahdollista saada uusi pallo kentälle, ja tämä luo moodin pelaamiseen aivan omanlaisensa viehätyksen.

Pelin loppumoodiin pääsemiseksi vaaditut osa-alueet ovat selkeästi helpommin saavutettavia kuin Attack from Marsin vastaavat, ja tavotteita on AFM:n kuuteen verrattuna vain viisi. Tämän takia Cactus Canyonissa loppumoodiin selviäminen on paljon helpompaa kuin Attack from Marsissa, ja tämä saattaakin kokeneella pelaajalla muodostua ongelmaksi pelin kiinnostavuuden kannalta. Keskimääräiselle flipperiharrastajalle kone tarjoaa kuitenkin varmasti pitkään iloa ja haastetta. Hauskan teeman ja selkeiden tavoitteiden takia myös vähemmän flippereitä pelanneen on helppo päästä pelin ideaan sisään.

Cactus Canyon ei mielestäni kuitenkaan pelillisesti ole niin hyvä kone kuin mitä sen hintalapusta voisi päätellä. Flipperiharrastajan olisikin Cactus Canyonin ostoa harkitessaan syytä miettiä, ostaako tämän pelin vai samalla rahalla kahdesta neljään muuta WPC-sarjan peliä. Ymmärrän kyllä hyvin pelin markkina-arvon, mutta itselleni flipperit eivät ole niinkään keräilyesineitä, vaan ennemminkin mukavia harrastus- ja hauskanpitovälineitä.