Doctor Who

Valmistaja: Bally
Valmistusvuosi: 1992
GC: 1.511.283.560
Hankittu: 07/2009

Doctor Who on todella erikoinen ja omalaatuinen peli. Olin jo pidemmän aikaa toivonut näkeväni kyseisen pelin kotonani pelauksessa, kunnes toive toteutuikin heinäkuussa 2009, kun erinomainen yksilö päätyi kämpälleni vaihtokaupan seurauksena. Peli saapui minulle helsinkiläiseltä harrastajalta todella hyväkuntoisena. Projektikoneita enemmän harrastaneena on välillä kiva saada täysin pelikuntoisiakin koneita taloon.

Pelin erikoisuus ja omalaatuisuus ilmenevät pelikenttää tarkastelemalla: kenttä näyttää kovin tyhjältä, eikä järkeviä pallonlyöntikohteita löydä aluksi montaakaan. Pelikentän grafiikasta löytyy yhdestä seitsemään numeroidut tohtorihahmot ja samat tohtorit komeilevat rivissä myös kaiutinpaneelissa näytön alapuolella. Konetta tuntemattoman valtaa helposti hämmennys ensimmäistä peliä käynnistäessä, kun tässä vaiheessa näytön vinkkien perusteella pitäisi vielä ennen pallon peliin laukaisua valita yksi seitsemästä tohtorista ja ymmärtää mihin kummaan tällä on vaikutusta. Peli-into voi laantua myös nopeasti heti pelauksen alkumetreillä: koneen normaalia lyhyemmät salamamailat ja kumittomat outlanejen päädyt ovat omiaan auttamaan pallon kentältä poistumista mahdollisimman nopeasti.

Pidän vaativista flippereistä, joten nämä kenties hirveältä kuulostavat ominaisuudet tekivät pelistä jo lähtökohtaisesti mielenkiintoisen minulle. Pelin sääntösetin tajuaminen lisäsi innostustani vielä entisestään, sillä pelin erikoisuus näkyy siinäkin. Pelikentän vasemmassa reunassa on umpikuja, jonne lyömällä pallo kulkeutuu ylämailalle. Ylämailalla pallo on helppoa lyödä mailan edessä avautuvaan ramppiin, joka kierrättää pallon takaisin ylämailalle uutta lyöntiä varten. Lyönti on mahdollista toistaa jopa kymmenen kertaa, jonka jälkeen viimeistään rampin divertteri johdattaa pallon takaisin alamailalle. Yksittäisen lyönnin toistaminen jopa kymmenen kertaa kuulostaa todella tylsältä, mutta ylärampin lyömiseen liittyy pelin tärkein sääntö: jokainen ramppilyönti nostaa kaikkien pelissä kerättävien pisteiden pistekerrointa joidenkin sekuntien ajaksi. Ensimmäisellä lyönnillä pistekerroin nousee puolitoistakertaiseksi, toisella kaksinkertaiseksi jne ja maksimissaan palloa rampissa kierrättämällä pelikenttäkertoimen voi nostaa nelinkertaiseksi. Pistekertoimet rupeavat laskemaan noin kymmenen sekunnin välein, mikäli ramppilyöntejä ei suorita lisää.

Pelin seitsemän tohtoria ovat nekin tärkeässä roolissa sääntösetissä. Valitsemalla tietyn tohtorin jokin pelikentän osa-alue helpottuu. Esimerkiksi erään tohtorin valinnalla em. ramppilyönti helpottuu siten, että jokainen lyönti antaa kahden normaalin lyönnin verran pistekerrointa ja tohtori myös lisää pistekertoimien laskemiseen johtavaa aikaa.

Doctor Whossa on myös mahtava multiball-moodi. Pelikentän yläosassa on kolmekerroksinen minipelikenttä, joka liikkuu pystysuunnassa moottorin avulla. Pelin alussa kenttä on alimmassa asennossaan, jolloin kentälle muodostuu kaksi lukitusreikää palloille. Molempien reikien täyttäminen nostaa minipelikentän kerrosta ylöspäin, jolloin pelikentän tasalle muodostuu viiden targetin rivistö. Kaikkiin targetteihin tarpeeksi osumia kerättyä pelikenttä nousee vielä kerrosta ylöspäin, jolloin pelikentän tasalle muodostuu kolme porttia ja lukitut pallot vapautuvat kentälle. Multiballin aikana täytyy jackpotin saamiseksi lyödä pallo jokaisesta kolmesta portista läpi.

Pelissä on myös videomoodi, jonka pelaamisella voi ansaita suuriakin pistemääriä. Videomoodi on moniosainen esteiden ylihyppely, jonka pistemäärään siihenkin vaikuttaa rampista kerätyt pistekertoimet. Videomoodin kaikkien osien läpäisystä on vielä tarjolla lisäpalkinto, jonka määrä on kaikkien osamoodien pisteiden summa ja tämän takia videomoodien läpäisy voi olla yksinäänkin tuottoisa strategia.

Sääntösetistä ei erityistä loppumoodia löydy, mutta peli on silti todella vaativa ja monipuolinen. Multiball-moodin Davros-kierroksen läpäisy on todella kova haaste, jonka suorittaja pääsee kirjoittamaan nimensä tuloslistalle sille varattuun paikkaan. Myös pistekerroinramppia koneella eniten kierroksia hakannut "loop champion" palkitaan listatuloksella. Kisapelauksessa strategian voi valita monista eri vaihtoehdoista, mikä tekee koneella kisailun seuraamisestakin todella mielenkiintoista.

Doctor Whossa on mielestäni paljon samankaltaisuuksia aiemmin pelaamani Bram Stoker's Draculan kanssa. Mielikuva tuskin on aivan tuulesta temmattu, onhan molempien koneiden syntyyn vaikuttaneet merkittävästi kaksi samaa henkilöä, Barry Oursler (design) ja Bill Pfutzenreuter (softa). Draculasta kovasti pitäneenä tämäkään ei todellakaan ole paha asia.