Flipperiprojekti: The Shadow

Reilut puoli vuotta ehjän kotiflipperin omistaneena minulle tarjoutui tilaisuus päästä ensikertaa hieman suuremman flipperiprojektin äärelle. Projektikoneeksi päätyi varastossa pitkiä aikoja lojunut ja melkoisen pölykerroksen päälleen kerännyt The Shadow. Puuttuvaa CPU-korttia ja muutamaa puuttuvaa kelaa lukuunottamatta koneen tekniikka näytti ainakin päällisin puolin toimivalta, joten aloin jopa uskoa urakasta suoriutumiseen. Kuva koneesta ennen projektiin ryhtymisestä kertoo melko hyvin, mihin olin ryhtymässä. (kiitokset kuvasta, Tuukka!)



Shadowin pelikentällä on paljon koristeita. Tässä yksilössä oli onneksi jo hankintahetkellä mukana kaikki neljä sormusta, divertterien miekat ja pelikentällä päivystävät mongoolifiguurit. Slingshottien muovit menisivät vaihtoon ja vasemmalle melalle johtava ball guide pitäisi kuitenkin jostain löytää. Pikkujuttuja!

CPU-kortti löytyi, ihme ja kumma, Suomesta kohtuuhintaan. Kun koneen myyjä Tuukka vieläpä lupasi vastaanottaa kortin ja testata toimivaksi, projektikone siirtyi omalle kämpälleni siis jo CPU-kortin löytäneenä. Kone oli nyt mahdollista saada käyntiin ja testit päälle testivalikosta, joten suurin projekti olisi vain koneen pelikentän tyhjennys, osien putsaus ja takaisin kasaus. Pikkujuttuja!

Koneen puhdistus on syytä tehdä asianmukaisilla varusteilla. Foorumeikeskusteluita lukemalla Novuksen muovinpuhdistusaineet olivat osoittautuneet hyväksi (ja oikeastaan ainoaksi järkeväksi) valinnaksi koneen putsaukseen, joten aineet oli tilattava. Tilauspaikaksi päätin valita www.parts4pinballs.comin. Samassa paketissa tilasin myös muita puuttuvia osia.



Suomen postin ja tullilaitoksen byrokratian takia paketin tulemisessa kesti melkoinen tovi ja postille piti toimittaa valtakirja, jotta paketti pääsee jatkamaan matkaansa tullista eteenpäin lisäALVeineen. Tämä siis sen takia, että paketti piti saada Mikkeliin, jossa aikaani vietin paketin saapumisen aikoihin. Pääkaupunkiseudulla tai muissa tullipisteissä paikan päällä käymään pääseville tullimuodollisuudet ovat paljon helpomat.

Muodollisuuksien hoitamisen jälkeen paketti saapui kui saapuikin perille, ja tavarat olivat ammattimaisesti pakattuna tarpeeksi isoon pakettiin järkevästi eriteltynä. Laatikon sisältö oli helppo purkaa ja tarkastaa, että kaikki tilaamani ja maksamani osat varmasti tulivat perille.



Osien saapumisen jälkeen olikin sitten aika ryhtyä itse urakkaan, ja pelilaudan tyhjentämisessä ei kauan kestänyt. Useiden saamieni korjausvinkkien perusteella otin melkoisen määrän kuvia tyhjennysurakan kuluessa, jotta osat myös löytävät takaisin oikeille paikoilleen. Tämä myös kannatti, koska osien takaisin oikealle paikalle kiinnittäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin niiden irroittaminen. Kuvista mallia ottaminen helpottaa kasausurakkaa melkoisesti.

Ylläolevan kuvan ottamisvaiheessa en vielä tajunnut, että pelikentälle johtavat piuhat saa helposti irrotettua pelikentän alapuolelta. Johdot ovat irroitettavilla liittimillä kiinni pelikentän alla, ja vierekkäin samasta reiästä pelikentälle tulevat johdot ovat järjestäen eri muotoisissa liittimissä, joten johtoja ei sekoita keskenään ihan helposti. Varmuuden vuoksi johtoparit kannattaa kuitenkin merkitä teipeillä irroittamisen ajaksi.



Shadoweissa tyypillinen pelilaudan ongelmakohta on Sanctum-alue, jossa magneetti kaappaa pelikentällä liikkeessä olevan pallon ja viskaa sen lukitukseen. Magneetin kaapatessa palloa pallo liikkuu pysäytyskohdan ympärillä kunnes liike pysähtyy kokonaan. Pallon liike kuluttaa pelikenttää, ja kentällä mahdollisesti oleva lika lisää liikkeen pelikenttää kuluttavaa vaikutusta. Monissa Shadow-projekteissa tämä magneettialue on hioutunut kuopaksi asti, jolloin tarvitaan järeämpiä pelilaudan kunnostustoimenpiteitä. Tässä yksilössä kulumaa oli ilahduttavan vähän yleiseen likaisuuteensa nähden, kuvassa kulumakohta jää tosin hieman etummaisen opton peittoon.



Likaista projektia puhdistaessa kannattaa pelikentän alapuoleltakin irroittaa kaikki liikkuva osa putsausta varten. Näiden maalitaulujen toiminta muuttui huomattavasti sulavammaksi putsauksen jälkeen, eikä putsatuista osista kulkeudu enää vanhaa likaa putsatulle pelikentälle.



Pallokourukin kannattaa irroittaa ja putsata, sinne varmasti kulkeutuu likaa pallojen mukana. Likainen pallokouru voi haitata kourun optokytkimien toimintaa, jolloin peli ei välttämättä toimi niin kuin pitäisi. Itse optotkin kannattaa tässä vaiheessa putsata, optojen piirilevyt ovat kiinnitettynä pallokouruun ruuveilla ja ovat helposti irroitettavissa.



Rampit irroitettuna. Vasen putsattuna, oikea vielä putsausta odottamassa. Rampit putsasin Dr. Beckmannin metallinpuhdistajalla, jossa on Carnauba-vahaa joka suojaa metallia kulumiselta ja pitää kiiltoa yllä. Rampeissa on nähtävissä hitsauksen aiheuttamat tummentumat. Aikaisempi omistaja on ilmeisesti halunnut varmistaa ramppien ehjänä pysymisen hitsaamalla metalliosat toisiinsa!



Pelikenttää oli koristeltu tarroilla, toinen tarra löytyi pelikentän takaseinästä. Mielenkiintoista!



Minipelikentän potkijan kelan toiminta oli hieman epävarmaa ja pätkittäistä. Ongelmaan löytyi selitys kelan johtoja tarkastelemalla: toisesta johdosta löytyi teipattu kohta, jonka alta paljastui liitos muutaman sentin jatkojohtoon. Tämän juotokseen ei oltu panostettu kovin hirveästi ja juotoskohta aiheutti pätkintää. Mielenkiintoinen viritys, koska korjauksena riitti pidennyskohdan poisto ja alkuperäisen johdon juottaminen kelaan kiinni. Kela pääsi liikkumaan laidasta laitaan ongelmitta myös lyhyemmällä johdolla, joten kummastuttaa miksi tuo pidennys on alun perinkään lisätty.



Koneessa oli korjausvaiheessa myös toinen sähkötekninen ongelma: sormuslamput eivät palaneet ollenkaan. Koska lamppumatriisissa saman lamppurivin aiemmat lamput toimivat, oli helppo arvata että jossain matkan varrella on johto poikki. Ongelma paikantui pelikentän alapuolella olevaan pieneen piirilevyyn, jonka kautta lamppujen kontakti muutaman diodin lisäksi kulki. Piirilevyn tumma viiva on johdin, jota pitkin virran sormuslampuille pitäisi kulkea, ja kuva selittänee miksei virta kulkenut. Putsasin hiiltyneen johtimen pois piirilevyltä ja korjasin kontaktin hyppylangalla. Sormusvalot paloivat taas!



Sormuksien kanssa oli myös toinen ongelma, yhdestä sormuslampusta puuttui lampun kanta kokonaan. Törkeänä pikakorjaustoimenpiteenä juotin lampun suoraan kiinni johtimiin, kun en kyseisiä lampunkantoja mistään löytänyt ylimääräisenä. Lampun vaihtaminen tulevaisuudessa edellyttää siis juotostoimenpiteen, mutta kyllä tällä kannan puuttuessa sentään pärjää.



Putsausurakan jälkeen koneeseen tuli myös vaihdettua uusin pelirommi, koska alun perin koneessa ollut ohjelmaversio ei ollut mitenkään uusimmasta päästä. Pelirommeja saa ladatuksi esim. osoitteesta www.ipdb.org, ja itse ohjelmakoodin lisäksi tarvitaan laite jolla näitä WPC-koneen syömiä EPROMmeja saa kirjoitetuksi.

EPROMin irroitus onnistui ongelmitta, kun huomasin pinsettien soveltuvan työvälineeksi mainiosti. Pinsettien toinen terä mahtuu EPROM-piirin alle ja tämän jälkeen piirin saa kammettua irti kannastaan. Irroitus kannattaa tehdä rauhallisesti ettei muistipiirin pinnit väänny. Uuden rommin kiinnittäminen kannattaa sekin tehdä rauhassa, jotta jokainen pinni uppoaa varmasti sille tarkoitettuun reikään kannassa. Pitää myös olla tarkkana, että kiinnittää uuden piirin kantaan kiinni varmasti oikein päin!

Kuvassa sekä uusi että vanha rommi ovat irti koneesta, ja CPU-kortilta voi löytää paikan jolle uusi EPROM seuraavaksi kiinnitetään.



Tein koneeseen myös muutaman pelausta parantavan muutoksen. Ensimmäinen muutos oli vasemman rampin oikean puolen kytkimen vaihtaminen alkuperäisestä parempaan. Ramppi on tämän kytkimen kohdalta niin loiva, että ramppiin lyödyt pallot saattoivat alkuperäisen kytkimen kanssa jäädä kytkimelle jumiin, eikä pallo jaksanut valua kytkimen läpi painovoiman avulla. Kytkimen muuttaminen kevyempivartiseen ratkaisi ongelman. Uuden hankkimani kytkimen varsi on niin ohut, että yo. kamerakännykän kuvasta kytkintä on vaikea edes havaita. Uusi kytkin ajoi asiansa todella hyvin, enkä yhtään palloa saanut rampille enää jumiin.

Toinen olennainen pelausta parantava muutos liittyi minipelikentän optokytkinten toimintaan. Huomasin, että minipelikentän potkija ei välillä reagoinut mitenkään, vaikka pallo peittäisikin optojen linjan ja potkun pitäisi tapahtua. Kummalliseksi asian teki se, että ilman pelikentän lasia testatessani en saanut tätä ongelmaa toistumaan, vaan optot tuntuivat toimivan oikein mainiosti. Lopulta löysin järkevän selityksen uutisryhmää rec.games.pinball selaamalla. Optokytkin on niin lähellä pelikentän lasia, että optojen välille voi muodostua näköyhteys pelikentän lasin heijastuksen kautta, eikä minipelikentällä oleva pallo siis katkaisekaan yhteyttä niin kuin pitäisi.

Korjauksena ongelmaan suositeltiin ns. putkinäön rakentamista optoille, eli optojen eteen pitäisi saada jonkinlainen putki, jotta heijastukset saataisiin eliminoitua. Tähän soveltui yllättävän hyvin normaali koneissa käytettävä muovitolppa (osanumero 23-6556), josta leikattu parin millin siivu sujahti ilman minkäänlaista liimausta opton kiinnikkeeseen. Suora näköyhteys optojen välillä säilyi, mutta kaikki heijastusongelmat poistuivat! Lopputulos oli kaiken lisäksi siisti.

Kuva vasemmasta puolesta korjattuna:


Ja oikeasta:


IPDB:n kuvasta osoitteessa http://www.ipdb.org/showpic.pl?id=2528&picno=17513 voit verrata, miltä vasen puoli siis näyttää ilman tuota putkinäköä. Metallilevyssä oleva reikä on alun perin huomattavasti suurempi.

Kunnostusprojektin jäljiltä kone heräsi henkiin ja on taas täysin pelikuntoinen. Muutos alkutilanteeseen on melkoinen. Alla olevassa kuvassa koneesta vielä puuttui vasemmalle melalle vievän pallonjohtimen koristemuovi, mutta tämänkin löysin myöhemmin Saksan eBaystä.